FinMobilityn tiimi vieraili marraskuun täysistuntoviikolla Strasbourgissa tavatakseen europarlamentaarikkoja ja keskustellakseen suomalaiselle tieliikennesektorille keskeisistä EU-aloitteista. Vierailu tarjosi mahdollisuuden paitsi seurata parlamentin keskusteluja paikan päällä, myös käydä perusteellisia ja rakentavia keskusteluja suomalaisten ja eurooppalaisten päättäjien kanssa.
Matka käynnistyi TRAN–SEDE -valiokuntien yhteiskokouksella, jossa esillä oli suomalaiselle tieliikenteelle erittäin merkittävä teema: sotilaallisen liikkuvuuden paketti. Kokouksessa liikennekomissaari Apostolos Tzitzikostas ja puolustuskomissaari Andrius Kubilius esittelivät 19. marraskuuta julkaistun ehdotuksen parlamentille. Heidän esitystään seurasi vilkas keskustelu, joka nosti esiin sotilaallisen liikkuvuuden ja kriittisen infrastruktuurin kehittämisen ajankohtaiset painopisteet.
Kokouksessa hyväksyttiin myös valiokuntien oma-aloitemietintö – poikkeuksellisesti komission ehdotuksen julkaisun jälkeen. Olimme tyytyväisiä nähdä mietinnön saavan laajaa tukea, sillä se korostaa EU:n kykyä liikkua nopeasti ja turvallisesti koko unionin alueella – painottaen myös Euroopan itäisen rajan tärkeyttä. Tämä on erityisen tärkeää Suomen kaltaisille ulkorajavaltioille, joissa pitkät etäisyydet ja geopoliittinen sijainti korostavat infrastruktuurin merkitystä.
Vierailun aikana tapasimme myös mietinnön raportöörin Roberts Zīlen, useita suomalaisia europarlamentaarikkoja sekä heidän tiimejään. Keskusteluissa vaihdoimme näkemyksiä sotilaallisen liikkuvuuden haasteista ja mahdollisuuksista, ja nostimme esiin Suomen tieliikennesektorin erityispiirteet EU:n päätöksenteossa. Lisäksi kävimme läpi muita ajankohtaisia teemoja, jotka vaikuttavat suomalaisen liikennesektorin toimintaympäristöön.
Keskeiset viestimme päättäjille Strasbourgissa
Kävimme keskusteluja erityisesti siitä, miten sotilaallista liikkuvuutta tukevat investoinnit voidaan suunnitella tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti koko Euroopan tarpeita palvellen. Tältä pohjalta nostimme esiin seuraavat pääviestit:
- Kaksoiskäyttöisen infrastruktuurin tulisi olla rahoituksen ensisijainen kohde. Sotilaallisen liikkuvuuden ja CEF-rahoituksen on tuettava niin rajat ylittäviä hankkeita kuin kansallisesti kriittisiä investointeja, jotka parantavat Euroopan ulkorajojen turvallisuutta.
- Sotilaalliseen liikkuvuuteen on varattava riittävät ja ennustettavat CEF-resurssit. Rahoituksen pitkäjänteisyys on edellytys sille, että jäsenmaat ja toimijat voivat suunnitella ja toteuttaa suuria infrastruktuurihankkeita.
- Rahoitusosuuksien tulisi nousta 75 prosenttiin, kuten jo nyt toteutetaan CEF Energyn alla.
- Rahoituksen tulee olla mahdollista kaikille kansallisesti kriittisille projekteille, mukaan lukien alempiasteiset sekä yksityiset tiet ja arktiset käytävät, jotka ovat Suomen kaltaisille pitkien etäisyyksien ja haastavien sääolosuhteiden maille välttämättömiä.
- Rahoituksen jakokriteereissä ei tule nojata vain väestömäärään tai BKT:hen. Strateginen sijainti – etenkin harvaan asutuilla ja ulkorajoille sijoittuvilla alueilla – on otettava selkeästi huomioon. Suomen itäinen ulkoraja ja arktiset yhteydet ovat esimerkkejä alueista, joiden merkitys Euroopan turvallisuudelle on kasvanut.
Strasbourgin vierailu vahvisti jälleen, kuinka tärkeää on tuoda Suomen erityistarpeet esiin EU:n päätöksenteossa. Kiitämme kaikkia tapaamiamme parlamentaarikkoja ja heidän avustajiaan rakentavista keskusteluista. Työmme sotilaallisen liikkuvuuden ja tieliikenteen edellytysten parantamiseksi jatkuu tiiviinä myös keväällä.
Viimeisin sekä päivitetty kannanottomme sotilaalliseen liikkuvuuteen löytyy alta.
