Pohjois-Euroopan talviolosuhteet paljastavat vakavia puutteita EU:n ajoneuvo- ja päästösääntelyssä. Euroopan parlamentissa 3. helmikuuta järjestetyssä Northern Corridors Under Pressure -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miten EU-sääntelyä tulisi kehittää siten, että se toimii myös arktisissa olosuhteissa ja turvaa liikenteen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä huoltovarmuuden Pohjois-Euroopassa.
Tilaisuuden järjestivät europarlamentaarikot Merja Kyllönen ja Katri Kulmuni yhteistyössä FinMobilityn sekä sen jäsenorganisaatioiden – SKAL:n, INFRA:n, ja Linja-autoliiton – sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kanssa. Tilaisuuteen osallistui EU-päättäjiä, sekä Brysselin että Suomen virkamiehiä, ja elinkeinoelämän edustajia.
Nykyinen sääntely ei huomioi arktisia olosuhteita
EU:n ajoneuvo- ja päästösääntely on pitkälti suunniteltu Keski- ja Etelä-Euroopan olosuhteisiin. Pohjoisessa tämä näkyy konkreettisina ongelmina: päästöjenhallintajärjestelmät, erityisesti dieselajoneuvojen SCR-järjestelmät ja niissä käytettävä AdBlue-liuos, eivät toimi luotettavasti kovassa pakkasessa. Liuos jäätyy noin –11 °C:ssa, mikä voi johtaa järjestelmän vikaantumiseen, ajoneuvon tehon rajoittumiseen tai jopa sen pysähtymiseen kokonaan. Pahimmissa tapauksessa jäätynyt aine vaurioittaa ajoneuvoja aiheuttaen kohtuuttomia kustannuksia.
Viime talvena lämpötilat Lapissa ovat paikoin laskeneet jopa –40 asteeseen. Näissä olosuhteissa tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia kuljetusyrityksille, urakoitsijoille ja muille toimijoille sekä vaarantaneet liikenteen sujuvuuden, matkailun, elintarvikehuollon ja kriittisten toimitusketjujen toiminnan.
”EU:n ajoneuvosääntely ei tunnista arktisia olosuhteita. Hintaa maksavat yrittäjät, toimitusketjut ja lopulta koko alueen kilpailukyky sekä yhteiskunnan huoltovarmuus”, europarlamentaarikko Merja Kyllönen totesi tilaisuuden avauksessa.
Ongelma ei koske vain liikennettä
Keskusteluissa korostui, että kyse ei ole vain kuljetusalasta. Ajoneuvojen ja työkoneiden toimintahäiriöt vaikuttavat laajasti maatalouteen, metsätalouteen, kaivostoimintaan, rakentamiseen, julkisiin palveluihin, pelastustoimeen sekä energiantuotantoon.
”Yhden raskaan ajoneuvon tai työkoneen vikaantuminen voi aiheuttaa yli 10 000 euron kustannukset. Kun häiriöt toistuvat talven aikana, vaikutukset kertautuvat koko toimitusketjuun”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kuvasi.
Ratkaisuja on – mutta ne edellyttävät EU-tason toimia
Tilaisuudessa todettiin, että kylmänkestävämpiä teknisiä ratkaisuja on jo kehitetty. Niiden laajempi käyttöönotto on kuitenkin estynyt tyyppihyväksyntään, standardointiin ja vastuunjakoon liittyvien sääntelyesteiden vuoksi.
”Kylmänkestäviä ratkaisuja on olemassa, mutta ilman EU-tason hyväksyntää niiden käyttö ei ole mahdollista. Muutoin ajoneuvot eivät enää vastaa tyyppihyväksyntää ja vastuu siirtyy yrittäjille”, totesi FinMobilityn asiantuntija Katriina Korhonen, joka toimi paneelikeskustelun moderaattorina.
Tilaisuuden keskeinen viesti oli, että kyse ei ole ympäristötavoitteiden heikentämisestä, vaan siitä, että EU-sääntelyn on toimittava kaikissa olosuhteissa. Pohjoiset liikennekäytävät eivät voi olla strategisesti tärkeitä Euroopan turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, jos niillä liikennöivät ajoneuvot eivät kykene toimimaan niille tavallisissa oloissa.
Euroopan komission edustajat DG GROW’sta ja DG MOVEsta osallistuivat keskusteluun ja toivat esiin valmiutensa jatkaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, viranomaisten ja teollisuuden kanssa ratkaisujen löytämiseksi. Edunvalvontatyö aiheen parissa jatkuu seuraavaksi tiiviinä yhteistyönä keskeisten sidosryhmien kanssa EU-tason ratkaisujen edistämiseksi.
Katso tapahtumassa esitetty video, joka havainnollistaa konkreettisesti Suomen arktisia olosuhteita ja niihin liittyviä haasteita ajoneuvojen päästöjenhallintajärjestelmien toimivuudelle. Video on SKALin ja INFRA:n yhdessä tuottama.
